Käyttämäsi selain on vanhentunut. Suosittelemme, että päivität selaimesi ensin uusimpaan mahdolliseen versioon.

We arrange pre-school teaching in our kindergarten. Every child is developing differently and therefore has a right for an individual pre-school education plan with individually set goals. This plan is made by discussing together with the parents of the child.

 

  • Smile päiväkodin esiopetussuunnitelma

Esiopetuksen järjestämisen toiminta-ajatus, yleiset periaatteet ja toiminnan kuvaus

Tärkein toiminta-ajatus on ottaa suunnittelussa ja toiminnassa huomioon kunkin esikoulu-ryhmän ja etenkin jokaisen esikoululaisen henkilökohtaiset tavoitteet ja tarpeet jokaisena vuonna erikseen. Mahdollisimman pian syksyllä jokaiselle lapselle/esikouluryhmälle tehdään keskustellen yhdessä vanhempien kanssa lapsen esiopetuksen suunnitelma.

Koko päiväkotiaika, heti 3-vuotiaillakin on tavallaan esikoulua, varsinkin sosiaaliset taidot ovat koko ajan oppimisen alla. Esikouluvuotena toiminta on tehostettua, jokaisen lapsen omista tarpeista lähtevää toimintaa. Lapset ovat erilaisessa kehitysvaiheessa eri-ikäisinä, ja tässä 3-6 –vuotiaiden sekaryhmä antaa loistavan mahdollisuuden lapselle hakeutua kussakin tilanteessa vertaiseensa ryhmään, eikä mahdollinen erilaisuus tai kehitysviivästymä tule ongelmaksi, vaan opetusta ja apua voidaan antaa tilanteen mukaan. Jokaisen lapsen henkilökohtaiset / ryhmän tavoitteet esikouluvuodelle on myös helppo laatia, koska kokemusta lapsesta on parhaassa tapauksessa jo useammalta vuodelta, ja yhteistyö perheen kanssa on jo toimiva. Samalla voimme myös tukea vastuullista vanhemmuutta ja yhteistyö vaikeissakin asioissa on jo vireillä.

Olemme toteuttaneet päiväkodissamme hyvällä kokemuksella lasten omiin valintoihin perustuvaa toimintapistemenetelmää. Perusperiaatteena on, että aina kun toiminnan tyyppi sen suo, lapsella on valittavana muutamia eri toimintapisteitä, keskimäärin viisi päivässä. Etuna on ilmennyt seuraavia asioita:

  • lapsiryhmät ovat olleet kussakin pisteessä pieniä ja työ on ollut rauhallista ja mukavaa, ja kun osa ryhmistä toimii itsenäisesti, osa aikuisen ohjauksessa, jää yksilölliseen ohjaukseen enemmän aikaa ja lapsen ja aikuisen kontakti on tiiviimpi

  • lapset ovat olleet tosi innostuneita mahdollisuudesta valita itse

  • nyt lapsi saa paremmin mahdollisuuden toimia oman mielenkiintonsa pohjalta

Esikoululaiset ovat viikoittain kukin vuorollaan päiväkodissamme erityisasemassa myös the student of this week -toimintatavan kautta. Opiskelija on ikään kuin "työharjoittelija" ryhmässämme. Tarkoituksena on, että hän toimii ruoka-apulaisena pienemmän ohjaajana, kertoo muille, mitä on ruokana, jakaa vuorot WC:ssä käymistä ja siistiytymistä varten ruokailun jälkeen ja huolehtii myös toimituksen järjestyksenpidosta, auttaa ruokien poiskorjaamisessa ja pöytien ja tuolien pyyhkimisessä, petaa sängyt aikuisen kanssa, auttaa erikoistehtävissä sekä aikuisia että lapsia...... eli toimii "oikeana kätenä". Ja parasta kaikesta, ainakin lasten mielestä, opiskelija ei nuku viikon aikana.

Käytämme myös tietokoneavusteista opetusta päiväkodissamme.

Esikoulun oppimisympäristö

Esikoulun oppimisympäristönä fyysisesti on koko päiväkoti piha-alueineen sekä lähiympäristö, etenkin metsäalueet, jos mahdollista. Välineitä ja tilaa on paljon houkuttelemassa liikkumaan ja leikkimään Psyykkisessä, sosiaalisessa ja emotionaalisessa oppimisympäristössä korostamme aikuisten ja lapsen välistä sekä lasten keskinäistä vuorovaikutusta. Tärkeätä on, että ympäristö on hyväksyvä ja turvallinen, lapset tietävät, mitä heiltä odotetaan ja mitkä ovat rajat. Oppimisympäristössä pitää vallita rauhallinen, iloinen, huumoria käyttävä, rohkaiseva ilmapiiri ja tunnelma. Myös suhteet vanhempiin pyritään pitämään mahdollisimman välittöminä ja avoimina. Lapsilla tulee olla tunne, että heitä kuunnellaan ja heistä ollaan kiinnostuneita. Lasten vireä vuorovaikutus sekä aikuisten, että lasten kanssa lisää myös kielellistä aktiivisuutta. Kognitiivisen oppimisympäristön pitää olla innostava ja mielenkiintoa herättävä - työvälineet ja materiaalit ovat lasten ulottuvilla ja vapaasti käytettävissä. Aikuisilla on keskeinen merkitys hyvän oppimisympäristön luomisessa, ja kaikkien päiväkodin aikuisten on sitouduttava oikealla asenteella työhönsä.

Esiopetuksen painotukset

Tärkeänä painotuksena on jo mainitun sosiaalisten taitojen oppiminen.

Päiväkodissamme painotamme myös kielellisiä asioita. Suomen kielen puutteita on nykyisin niin monilla lapsilla, että runous ja rytmiikka ovat jo muutaman vuoden olleet erityisaiheenamme läpäisyperiaatteella. Lisäksi esikoululaisissamme on joka vuosi ollut erityistä kielellistä tukea tarvitsevia lapsia, ja olemme pyrkineet yhteistyössä vanhempien ja puheterapian kanssa ohjaamaan lapsia. Lisäksi päivittäin käytämme englannin kieltä. Englantia opettelemme päivittäisen toiminnan ohessa läpäisyperiaatteella, sekä erillisillä oppituokioilla. Tavoitteena on tutustua kieleen, kiinnostua sen oppimisesta, ja (mahdollisuuksien mukaan ) tajuta sen tarpeellisuus kontakteissa vieraskielisten kanssa. Englanniksi laulamme, loruilemme, opettelemme kohteliaisuuksia, sanontoja ja muita jokapäiväisessä kanssakäymisessä tarvittavia taitoja, opettelemme värejä yms. sanaryhmiä leikin ja iloisen toiminnan menetelmin. Tietokoneessamme on cd-rom -asema, joten voimme käyttää myös englantia puhuvia ohjelmia.

Tällaisessa "englanninopetuksessa” juuri 5-6 -vuotiaat lapset hyötyvät eniten opetuksesta, sillä he yleensä osaavat jo paremmin ja pidempään keskittyä eri toimintoihin ja heillä usein on hyvä motivaatio oppia uutta. Pienemmätkin ovat mukana, toiset innokkaammin, toiset muissa ajatuksissa liikkuen, mutta mielestämme on kuitenkin hyvä, että hekin ovat mukana vähitellen innostumassa asiasta.

Painotamme myös toiminnassamme Toimintapiste-menetelmää. Lapsella on valittavana, aina kun toiminnan tyyppi sen suo, muutamia eri toimintoja – keskimäärin viisi päivässä esim. rakentelu, muovailu, sadut, musiikki, liikunta jne. Valinnan mahdollisuudet ovat myös rajatut, sillä jokaisessa ryhmässä lapsiluku on rajattu ja lapsen tulee ottaa se huomioon valintaa tehdessään ja laskea onko ryhmässä vielä tilaa. Valitussa pisteessä toimitaan noin puoli tuntia joustaen molempiin suuntiin.

Koko henkilökunta on mukana ohjauksessa, jokaisella oma ryhmänsä – keittäjä mukaan lukien saa silloin tällöin ”kotitaloustyöskentelijöitä avuksi”. Valinta perustuu lapsen omaan mielenkiintoon ja aktiivisuuteen, mistä johtuen kaikki eivät aina tee samoja asioita viikon aikana. Esikouluikäiset ovat pääsääntöisesti opettajan ryhmässä, välillä omassa ryhmässään tai osana kaikenikäisten ryhmää. Aina emme käytä valintoja toiminnan pohjana vaan joskus teemme jotain koko ryhmällä, joskus on järkevintä jakaa lapset iän perusteella.

Etuna on ilmennyt seuraavia asioita:

  • lapsiryhmät ovat pieniä ja työskentely on rauhallista ja mukavaa kun osa ryhmistä toimii aikuisen ohjauksessa ja osa ryhmistä itsenäisesti, mutta kuitenkin aikuisen valvonnassa

  • lapsella on mahdollisuus vaikuttaa itse valintaan oman mielenkiintonsa mukaan

Esiopetuksessa käytettävät yleiset kasvatus- ja oppimistavoitteet ja päiväkodin arvopäämäärät

Yleisiä, kautta kaikkien toimintavuosien mukana olevia tavoitteita ovat

  • hyvän ja terveen itsetunnon kehittyminen

  • omatoimisuus ja rohkeus pyytää apua sekä kysyä tarvittaessa

  • vastuunotto omasta työstä, ”tee hyvin ja loppuun se, minkä aloitat”

  • kyky huolehtia itse kouluun liittyvistä asioista, esim. läksyt ja muistitehtävät

  • vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot ovat erityishuomion kohteena koko toiminnassamme; toisten huomioonottaminen, ryhmässä toimiminen, ryhmän sääntöjen sopiminen ja säännöissä pysyminen, toisten ottaminen mukaan esim. leikkeihin, mukaan meneminen miellyttävällä tavalla, auttaminen (esikoululaiset auttavat etenkin pieniä pitkin päivää), erilaisuuden hyväksyminen

  • läpäisyperiaatteella päiväkodissamme kulkee hyvien tapojen opetteleminen

Niinpä olemme määritelleet päiväkotimme arvopäämääriksi seuraavat:

  • Turvallisuus ja rauha; turvalliset suhteet aikuisiin, tunne turvallisesta ja hyväksyvästä ilmapiiristä. Yksilöllisyyden kunnioittaminen, jokainen lapsi ja aikuinen saa rauhassa olla oma yksilöllinen persoonansa. Kiireettömyyden ja rauhallisuuden tunteen vahvistaminen. Rajat, jotka ovat selvät kaikille

  • Hyvien vuorovaikutus- ja sosiaalisten taitojen kehittyminen; kts.edellä

  • Jatkuvan oppimisen ilo; halun ja mielenkiinnon herättäminen oppimiseen, positiiviset kokemukset oppimisessa ja kannustaminen

Esiopetuksen sisällöt

Käytämme toiminnassamme opetuksen eheyttämiseksi toimintateemoja eli keskusaiheita, jotka laadimme kullekin lukukaudelle/ lukuvuodelle aina erikseen.

Kutakin toimintavuotta koskeva esiopetuksen vuosisuunnitelma, joka on tehty ko. ryhmän tarpeiden ja lapsikohtaisten suunnitelmien mukaan laaditaan syksyllä. Sitä tarkistetaan esiopetuksesta, ryhmästä ja lapsista saadun kokemuksen mukaan sekä vanhempien kanssa käytyjen keskustelujen ja palautteen mukaan vuodenvaihteessa. Palaute otetaan pohjaksi seuraavaa suunnitelmaa laadittaessa.

Leikki, jossa tavoitteena:

  • lasten oman mielikuvituksen, tarpeiden ja taitojen käyttäminen

  • elämysten ja kokemusten saaminen

  • luovuuden kasvattaminen

  • teemojen sisäistäminen ja syvennys

  • ennen kaikkea sosiaalisten ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen

Menetelminä:

  • tärkein kaikista on lasten itsensä organisoima, vapaa leikki (aikuiset tarvittaessa leikkiä ”lihavoittamassa” ja puitteita luomassa) niin sisällä kuin ulkona

  • roolileikit

  • pukeutumisleikit

  • sääntöleikit ja pelit

  • aikuisten organisoimat leikit

Kieli ja vuorovaikutus

Äidinkieli, jossa tavoitteena:

  • rikkaan suomenkielen kartuttaminen ja mahdollisissa kielenhäiriöissä auttaminen

  • keskustelutaitojen kartuttaminen, puhuminen, kuunteleminen, osallistuminen keskusteluun

  • huomion kiinnittäminen eri aisteihin

  • kiinnostuksen herättäminen lukemiseen ja kirjoittamiseen, eteneminen lasten tason ja kiinnostuksen mukaan

Menetelminä:

  • keskustelut suomeksi ja englanniksi aamukokoontumisissa, siirtymätilanteissa, ruokailutilanteissa, iltapäivätuokiolla, sekä kahdenkeskisesti sekä aikuisten että lasten kanssa

  • runous-teeman käyttäminen läpäisyperiaatteella

  • satutuokiot yksittäisille lapsille tai ryhmälle pitkin päivää eri tilanteissa

  • erilaiset kielelliset leikit, tavuleikit, kirjoitetun sanan yhdistäminen kuvaan

Päiväkodissa ryhmän jäsenenä lapsi totuttautuu kuuntelemaan sekä lasten että aikuisten puhetta, osallistumaan keskusteluun, punnitsemaan mielipiteitään ja odottamaan tarvittaessa omaa vuoroaan (jolloin pienempien lasten mukanaolo on hyvin kasvattavaa!)

Alkavan luku- ja kirjoitustaidon perustana on, että lapsi on kuullut ja kuunnellut, hän on itse tullut kuulluksi, hän on puhunut ja hänelle on puhuttu, hänen kanssaan on keskusteltu, hän on kysellyt ja hänelle on vastattu. Nämä kaikki edellyttävät toiminnassa myös hyvin paljon lapsilähtöistä, ennalta vapaasti suunniteltua toimintaa, ei vain aikuisen ohjaamia tuokioita.

Englanti, päivittäin käytämme englannin kieltä, jossa meillä on tavoitteena:

  • kiinnostuksen herättäminen vieraaseen kieleen

  • kannustaminen siihen tuntemukseen, että minä voin oppia vierasta kieltä ja se on mukavaa

  • mahdollisimman oikea ääntäminen

  • tavallisimpien kohteliaisuuksien oppiminen aktiiviseksi kielitaidoksi

  • lyhyillä lauseilla kommunikoiminen

  • suppean sanaston karttuminen: värit, eläimet, hedelmät ja vihannekset, vaatteet, kehonosat, huonekalut, viikonpäivät, kuukaudet, sää, vuodenaikoihin liittyvät asiat…

  • tutustuminen englannin kielen erilaiseen lauserakenteeseen, etenkin lorujen, laulujen ja satujen kautta

Menetelmiä ja sisältöjä; käytämme ensisijaisesti leikkejä ja suoraa kommunikointia lapsen kanssa

  • lauluja, loruja, satuja, pelejä, tietokoneohjelmia

  • mahdollisuuksien mukaan pyrimme saamaan päiväkotiimme englantia äidinkielenään puhuvia ihmisiä, kuten esim.vaihto-oppilaita, vierailulle tai jopa työskentelemään avustajina

Fyysinen ja motorinen kehitys ja terveys, jossa on tavoitteena:

  • yleiseen hygieniaan ja omasta puhtaudestaan huolehtimiseen kasvaminen, etenkin käsienpesun tärkeys

  • arjen toimien ja rutiinien kautta puhtaudesta huolehtimisen muuttuminen päivittäiseksi tavaksi

  • ruokailuun liittyvät terveydelliset ja hygieeniset sekä hyviin tapoihin kuuluvat asiat

  • tiedon lisääminen ihmisen kehityksestä yms. ryhmän kiinnostuksen mukaan

  • turvakasvatus/lapsen koskemattomuus

  • liikenteessä toimiminen-aiheet käsitellään omina teemoinaan tai läpäisyperiaatteella toiminnassa

The student of the Week -esikoululainen toimii apunamme WC-tilanteissa, ruokailussa ja siivoamisessa auttaen ja opettaen etenkin pienempiä

Hienomotoriikka, jossa tavoitteena on hienomotoristen taitojen kartuttaminen, etenkin käden ja sormien hallinta.

Menetelminä:

  • askartelu kaikkine variaatioineen esikoululaisten henkilökohtaiset tarpeet huomioiden, saksien käyttö

  • kynätyöt” monipuolisesti oikeaan kynänasentoon huomiota kiinnittäen

  • leikit ja pelit, esim. legot, rakentelu, luonnonmateriaalileikki jne.

  • hienomotorinen liikunta ja voimistelu, kielijumppa, kasvovoimistelu, välillä englanninkielen koukerot ovat hyvää jumppaa

Karkeamotoriikka, jossa tavoitteena:

  • karkeamotoristen taitojen kartuttaminen

  • rytmiikan kehittäminen

  • lapselle luontaisen liikunnan tarpeen tyydyttäminen

  • ilon saaminen liikunnasta

  • hyvien liikuntatottumusten muodostaminen

Menetelminä:

  • eri liikuntamuodot: luistelu, jumppasalijumppa mahdollisuuksien mukaan, hiihtokoulu, uimakoulu mahdollisuuksien mukaan, sisä- ja ulkoliikunta

  • ulkoilu, piha houkuttelee liikkumaan monine telineineen ja tilan puolesta: juoksu, seinäkiipeily, verkko- ja tikaskiipeily, pallopelit, keinunta, erilaiset hyppelyt

  • perinteiset yhteispelit ja –leikit

  • musiikin, liikkeen ja rytmin yhdistäminen sekä päivittäisessä toiminnassamme että mahdollisesti ulkopuolisen opettajan tarjoamana opetuksena

Matematiikka, jossa tavoitteena:

  • kiinnostuksen ja myönteisyyden herättäminen matematiikkaa kohtaan, lasten tason mukaan eteneminen

  • aika-käsitteen ymmärtäminen ja kellonkäytön opetteleminen

  • matemaattisiin peruskäsitteisiin tutustuminen, esim. luokittelu, vertailu, lukukäsite, matemaattiset merkit, numerot, geometriset kappaleet ja kuviot

Menetelminä:

  • matematiikan käyttö läpäisyperiaatteena koko toiminnassa päivittäin, eli arjessa esiintyvien, matemaattisten asioiden hyödyntäminen

  • toimintapistevalintojen yhteydessä päivittäin laskeminen

  • opetustuokiot

  • pelit ja leikit

  •  

Ympäristö- ja luonnontieto, jossa tavoitteena:

  • ilon, elämysten ja kokemusten saaminen luonnosta ja rakennetusta ympäristöstä

  • tietojen ja taitojen kartuttaminen, jokamiehen oikeudet, velvollisuudet ja vastuu

  • vastuuntunnon lisääminen luonnon tilasta, kierrätys, luonnonsuojelu

  • lapsen tutkimishalun kannustaminen ja lisääminen kuuntelemalla, antamalla uusia haasteita ja tutkimusvälineitä lasten käyttöön, auttamalla tarvittaessa

  • tutustuminen erilaisiin ympäristöihin

Menetelminä:

  • läpäisyperiaatteella luonnossa ja ympäristössä kulkiessa, pihaamme vaaliessa sekä perheiden kanssa yhteisillä talkoilla, retkillä, liikunnan puitteissa

  • erillisenä aiheena

Taide ja kulttuuri, jossa tavoitteet:

  • Saada henkilökohtaisia kokemuksia ja elämyksiä eri taidelajeista ja kulttuureista

  • Mahdollisuus tutustua välineisiin ja erilaisiin tekotapoihin ehkä jopa taiteilijoihin

  • Itsetunnon kohottaminen

  • oppia arvioimaan ja arvostamaan erilaisuutta taiteessa ja kulttuureissa

  • Rohkaistua kertomaan omia kokemuksiaan ja tekemään omaa taidetta

Menetelminä:

  • Lasten kuvataideopetus, muskari, tanssi tms. ulkopuolinen (maksullinen) opettaja jos mahdollista

  • kuuntelu, liikkuminen, laulu, soitto, maalaaminen jne.

  • retket ympäristöön

  • taidenäyttelyt, teatterikäynnit, konsertit, elokuvat, videot, satukirjat, kuvakirjat jne. mahdollisuuksien mukaan

  • tietokone, stereot, soittimet, käsinuket, roolivaatteet jne. (tutustuminen ja oma kokemus)

Etiikka ja katsomus, joissa tavoitteina:

  • muiden ihmisten huomioiminen, tunteet

  • oppia auttamaan ja ottamaan apua vastaan

  • tutustua uskonnollisiin juhliin, tieto ja oma kokemus

Menetelmät:

  • keskustelu lapsia askarruttavista asioista esim. syntyminen, kuolema, ero, erilaisuus jne.

  • sadut, tarinat, dramatisointi esim. nukkien avulla jne.

  • yhteistyö seurakunnan kanssa

Esiopetuksen järjestäminen 3-5-vuotiaiden ryhmässä

  • Toimintapistemenetelmämme toimii niin, että jokaisella aikuisella on pienryhmä ohjattavanaan toiminnassa. Silloin kaiken tekemisen voi suunnitella niin, että välillä on ikään ja kehitystasoon perustuvia ryhmiä, välillä on sama toiminta mahdollista tehdä jokaisen lapsen tason mukaan yksilöllisesti suunnitellen, vaikka ryhmässä onkin eri-ikäisiä lapsia

  • The student of the week –toiminnan kautta pienten luonteva ohjaaminen ja auttaminen on viikon kerrallaan kunkin esikoululaisen ”toimenkuvassa”, ja vähitellen siitä tulee päivittäisessä toiminnassa toistuva, automaattinen tapa esikoululaisille. Esikoululaiset toimivat monessa ”apuopettajina” ja kokevat sen suurena luottamustehtävänä

  • Sekaryhmässä ei ole suoranaista ikävertailua, vaan kehityksen mukainen vertaisryhmä eri toiminnoissa löytyy luontevasti jokaiselle, ja voimme paremmin ohjata esikoululaisia yksilöllisen tarpeen mukaan

  • Esikoululaisten itsetunto saa positiivista kannustusta, koska pienemmät lapset kokevat esikoululaiset isoiksi ja ihailevat heitä. Jokainen esikoululainen saa olla ”tähtiroolissa”

  • Koska suuri osa esikoululaisista on ollut ryhmässämme pienempinä, tunnemme tulevat esikoululaiset ja heidän perheensä jo muutaman vuoden kokemuksella. On jo luotu hyvä pohja yhteistyölle vanhempien kanssa ja voimme tukea etenkin apua tarvitsevia perheitä paremmin, kuin jos kaikki perheet olisivat uusia tuttavuuksia. Tiedämme myös jo kokemuksesta, mikä on kunkin esikoululaisen vahvaa aluetta ja missä hän tarvitsee vielä tukea ja kannustusta, joten esikoululaisen omat tavoitteet sekä myös ryhmän tavoitteet voi laatia jo hyvissä ajoin ennen esikoulun alkamista

Yhteistyö kotien kanssa

  • Syyslukukaudella keskustelutilaisuus kaikkien esikoululaisten vanhempien kanssa ja lapsen esiopetuksen suunnitelman laatiminen

  • Päivittäin keskustelemme paljon lapsen asioista tavatessamme

  • Yhteistyötapahtumat: esim. vanhempainilta, mahdollisesti perhesyysretki luontoon, pihatalkoot, askarteluilta, liikuntailta; tapahtumat vaihtelevat vuosittain, joulujuhla, kevätjuhla

  • Keskustelu esikoululaisten arvioinneista ja vanhempien suostumus arvioinnin lähettämisestä kouluun

  • tarvittaessa ohjaus muiden palveluiden pariin (esim. puheterapia, kasvatusneuvola)

Seuranta ja arviointi

Lapsille tehdään testejä, esim. matematiikka kartoitus, kontrolloitu piirrostesti ja liikuntatesti. Ensimmäisen kerran testit tehdään esikouluvuotta edeltävänä keväänä ja toistamiseen esikouluvuoden syksyllä. Lasten kanssa täytetään esikouluvuoden syksyllä itsearviointilomake, jonka myös vanhemmat käyvät läpi. Mahdollisimman nopeasti syksyllä teemme jokaiselle esikoululaiselle henkilökohtaisen, tavoitteellisen suunnitelman, jonka perusteella teemme ryhmän yleisen vuosisuunnitelman. Suunnitelman pohjana ovat yhdessä vanhempien kanssa keskustelu, kyselylomakkeen tiedot, lapsen itsearviointi, lapsen kanssa keskustelu ja testit.

  • Päivittäinen kannustava palaute, erityisesti the student of the week saa palautetta

  • Keskusteluissa lasta tuodessa ja haettaessa tarvittaessa saamme ja annamme palautetta

  • Kuun lopussa harjoittelemme lasten kanssa itsearviointia ja annamme ja saamme palautetta toiminnasta. Samalla myös opettajat saavat palautetta esikoulusta. On hyvän itsetunnon kehittymisen kannalta tärkeää, että lapsi osaa itse arvioida, missä hän on taitava ja mikä on heikompi alue. Tunne siitä, että heikkoja osa-alueita voi harjoitella ja oppia paremmaksi on myös hyvän itsetunnon perusta. Se myös opettaa hyväksymään erilaisuutta niin itsessä kuin muissakin.

  • Lukukausien lopussa lapset tekevät kirjallisen itsearvioinnin, johon tulee myös opettajan kommentit, ja jonka vanhemmat myös käyvät läpi ja kommentoivat

  • tarvittaessa ja aina kun perhe haluaa kokoonnumme keskustelemaan yhdessä lapsen asioista

Asiat merkitään syyslukukauden lopussa lapsen henkilökohtaiseen suunnitelmalomakkeeseen, ja tehdään tarvittavat muutokset, korjaukset ja tarkennukset. Kokemusten pohjalta tarkennetaan esiopetuksen vuosisuunnitelmaa.

Keväällä tehdään edellisten lisäksi:

  • erityisiltä esikouluviikoilta ja esiopetusajalta opettajat tekevät kirjallisen arvioinnin, joka – vanhempien suostumuksella seuraa lasta kouluun

  • kokemusten pohjalta keskustellaan vanhempien kanssa ja ryhdytään mahdollisesti tarvittaviin toimenpiteisiin

Kevätjuhlat ovat ”ylioppilasjuhlat” esikoululaisille. Heillä on omaa erityistä ohjelmaa yleisölle, he saavat todistukset esiopetukseen osallistumisesta, saavat työkansionsa, johon on koottu tehtävät ja palautetta sekä arviointia, heidät kukitetaan ja lakitetaan. Esikouluvuosi päättyy suvivirteen. Pitkin toimintavuotta arvioimme esiopetusta ja vuosisuunnitelman toteutumista.

Moniammatillinen yhteistyö

Pyrimme järjestämään myös päiväkodin ulkopuolelta ostettua toimintaa, jonka vanhemmat maksavat itse:

  • Kuvataideopetusta yhteistyössä kansalaisopiston lasten kuvataidekoulun kanssa (suunnitelma 2003-2004, 2004-2005, 2006-2007, 2007-2008)

  • Muskaritoimintaa 1990-luvulla Kaisa Pajun toimesta, 2000 -> kansalaisopiston kanssa yhteistyössä

  • Tenavacountry-tanssia kansalaisopiston kanssa yhteistyössä.

Kouvolan yleisiin linjoihin tutustumme aluepalaverien yms. yhteistyön kautta. Muita ammattiryhmiä käytämme apuna eri teemojen yhteydessä. Lapsemme lähtevät eri kouluihin ympäri kaupunkia, ja yhteistyö on hyvin erilaista eri koulujen kanssa.

Erityistä tukea tarvitsevan lapsen esiopetus:

Jos ryhmässä on tai siihen tulee erityistä tukea tarvitseva lapsi tehdään hänelle HOJKS vanhempien, mahdollisten asiantuntijoiden, avustajan ja esikouluun osallistuvan henkilökunnan kanssa ja sitä tarkistetaan sovitun ajan päästä sekä tehdään mahdolliset muutokset.

Eri kieli- ja kulttuuriryhmien sekä erityiseen pedagogiseen järjestelmään tai periaatteeseen liittyvä esiopetus:

Tällä hetkellä ei lapsia muista kulttuureista ole , mutta tarvittaessa tehdään hänelle tapauskohtaisesti oma esiopetussuunnitelma yhdessä vanhempien kanssa ja käyttäen mahdollisesti tarvittavia yhteistyötahoja apuna sekä tarkistetaan suunnitelmia sovituin aikavälein.