Käyttämäsi selain on vanhentunut. Suosittelemme, että päivität selaimesi ensin uusimpaan mahdolliseen versioon.

Päiväkoti Smile
Toimintavuosi:
2016–2017


Esiopetuksen oppilashuollosta ja siihen liittyvistä suunnitelmista säädetään oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa. Oppilashuollolla tarkoitetaan lapsen hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa esiopetusyhteisössä. Oppilashuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä ja koko esiopetusyhteisöä tukevana yhteisöllisenä oppilashuoltona. Tämän lisäksi lapsilla on oikeus yksilökohtaiseen oppilashuoltoon.
Monialainen yhteistyö on oppilashuollossa keskeistä. Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, kunnioittava
suhtautuminen lapseen ja huoltajaan sekä heidän osallisuutensa tukeminen. Laki oppilas- ja opiskelijahuollosta (1287/2013) Varhaiskasvatuslaissa on säännös osallisuudesta ja vaikuttamisesta. Vaikuttamista ja osallisuutta koskeva säännös koskee sekä lasta että lapsen vanhempia ja muita huoltajia. Lapsen mielipide ja toivomukset on selvitettävä suunniteltaessa, toteutettaessa ja arvioitaessa lapsen varhaiskasvatusta, ja vastaavasti lapsen vanhemmille ja muille huoltajille on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa lapsensa varhaiskasvatukseen sekä toimintayksikön varhaiskasvatuksen suunnitteluun ja arviointiin. Varhaiskasvatusympäristön
on oltava kehittävä, oppimista edistävä sekä terveellinen ja turvallinen lapsen ikä ja kehitys huomioon ottaen.
Toimitilojen ja toimintavälineiden on oltava asianmukaisia ja niissä on huomioitava esteettömyys. Varhaiskasvatusympäristö kattaa niin fyysisen, psyykkisen kuin sosiaalisen ympäristön ja sisältää esimerkiksi kiusaamisen ehkäisyn. Tilat ja ympäristö eivät saa vaarantaa lapsen terveyttä ja turvallisuutta ja varhaiskasvatusympäristössä on otettava huomioon myös vammaiset ja toimintarajoitteiset lapset. Varhaiskasvatuksessa olevalle lapselle on järjestettävä lapsen ravitsemustarpeet täyttävä terveellinen
ja tarpeellinen ravinto. Kunnan on varhaiskasvatusta järjestäessään toimittava yhteistyössä opetuksesta, liikunnasta ja kulttuurista, sosiaalihuollosta, lastensuojelusta, neuvolatoiminnasta ja muusta terveydenhuollosta vastaavien sekä muiden tarvittavien tahojen kanssa. Varhaiskasvatuslaki 1.8.2015.

 


1 Yksikön kuvaus

Yksikön johtaja: Marketta Taiponen Varajohtaja: Sanna Pakkanen
Lapsiryhmät ja ikärakenne: yksi ryhmä, jossa 2-6 –vuotiaita lapsia
Päiväkodin paikkaluku on 22. Osa paikoista on osapäiväpaikkoja 20h / vko Esiopetuksessa olevien lasten määrä on 8. Esiopetukseen osallistuvista 7 lasta on esiopetuksen lisäksi osapäivähoidossa.

 

Päiväkodin opetus- ja kasvatushenkilöstö (tehtävät, määrät): Marketta Taiponen, johtaja ja lastentarhanopettaja = lto, Sanna Pakkanen lto, Päivi Näkki lastenhoitaja = lh ja 5h/pvä Tarja Järvinen lh
Esiopetuksen opetus- ja kasvatushenkilöstö: molemmat ltot ja osittain lht
Päiväkodin erityisopettaja: VEO Sirkku Heinonen. Erityisopettaja toimii alueellisena erityisopettajana. Hänen vastuullaan on myös yksiköitä.


Puhtaus-ruoka- ja hoivapalvelujen henkilöstö:
Ruoka- ja puhtauspalvelujen järjestyminen: aamupalan ja välipalan valmistavat pääsääntöisesti lastenhoitajat, lounas tuodaan. Siivous hoidetaan siivoussuunnitelman mukaisesti kukin omalta osaltaan.


Kiinteistönhoito: vuokrakiinteistö, omistaja Veijo Pohjonen, osittain päiväkodin toimesta
Yksikön käytössä olevien tilojen ja piha-alueen kuvaus: noin 180 m2, yhdessä tasossa lasten käytössä oleva tila, varastoja ja sosiaalisia tiloja alakerrassa. Oma valmistuskeittiö. Piha-alue aidattu, monimuotoinen iso piha, noin 10 m siirtymäalue aidatusta kuistista


Yksikön aukioloaika: maanantaista perjantaihin, klo 7.15 – 17.00
Esiopetusaika: laskennallisesti 4 h klo 9.00 – 16.00 välillä, kaikki esiopetuksessa olevat ovat ko-kopäivälapsia

Päiväkoti sijaitsee Mansikkamäen koulun lähikoulualueella. Päiväkodista siirtyy lapsia Valkealan ja vanhan Kouvolan alueen kouluun/kouluihin.


Yksikön toiminnan erityispiirteitä:
- Päiväkoti on pieni.
- Lasten vaihtuvuus toimintapäivissä on hyvin pientä. Myös henkilökunta on pitkäaikaista ja vaihtuu hyvin vähän.
- Sekaryhmä, jossa on myös sisaruksia.
- Päivittäin englantiin tutustumista, englantia kotona puhuvia lapsia hoidossa nyt kaksi.


2 Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut:

lastenneuvolapalvelut, varhaiskasvatuksen kuraattorin ja perheneuvolan psykologin/koulupsykologin palvelut

2.1 Oppilashuollon terveydenhuollon palvelut saadaan Tornionmäen neuvolasta, jossa työskentelee
1 terveyden hoitaja lastenneuvolapalvelussa. Yksilökohtaisesti tarvittaessa ollaan yhteydessä
lapsen oman neuvolaterveydenhoitajan kanssa. 

Lastenneuvolan tehtävänä on edistää lasten ja heidän perheidensä terveyttä ja hyvinvointia sekä
kaventaa perheiden välisiä terveyseroja. Lastenneuvolassa seurataan ja edistetään lapsen fyysistä,
psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja kehitystä sekä tuetaan vanhempia turvallisessa, lapsilähtöisessä
kasvatuksessa ja lapsen hyvässä huolenpidossa sekä parisuhteen hoitamisessa.
Neuvolassa pyritään havaitsemaan lapsiperheiden erityisen tuen tarpeet mahdollisimman varhain
ja järjestämään tarkoituksenmukainen tuki ja apu.Palvelut koostuvat huolellisesti toteutetuistamääräaikaisista terveystarkastuksista ja terveysneuvonnasta, joissa huomioidaan yksilöidenja perheiden tarpeet. Palvelut ovat perheille vapaaehtoisia ja maksuttomia. Neuvolalääkärin tehtävänä on toimia lääketieteellisenä asiantuntijana terveydenhoitajan työparina


2.2 Varhaiskasvatuksen kuraattori on koko varhaiskasvatuksen yhteinen. 

2.3 Psykologipalvelut järjestyvät perheneuvolasta tai koulupsykologipalveluna. 


2.4 Määrä ja kohdentamisen periaatteet

2.4.1 Lastenneuvolan terveydenhuollon palvelut
Lastenneuvolan terveydenhoitajat osallistuvat monialaisiin oppilashuollon alueryhmiin eli aluekumppareihin.
Aluekumpparit kokoontuvat neljä kertaa (2 h) toimintavuoden aikana.
Lastenneuvolan terveydenhoitajat osallistuvat tarpeen mukaan yksikön yhteisölliseen sekä yksilökohtaiseen
oppilashuoltoon. Arvio terveydenhoitajan yksikkökohtaiseen yhteisölliseen tai yksilökohtaiseen
oppilashuoltoon osallistumisesta on 2 tuntia toimintavuoden aikana. Tästä työajasta
kohdentuu 10 % yhteisölliseen ja 90 % yksilölliseen oppilashuoltoon.

2.4.2 Perheneuvolan psykologi- ja koulupsykologipalvelu
Psykologi kartoittaa, konsultoi ja ohjaa lasten oppimiseen ja psyykkiseen vointiin liittyviä tekijöitä.
Psykologin palveluihin ohjataan edellä olevan tiedotteen mukaisesti.
Perheneuvolan psykologit osallistuvat monialaisiin oppilashuollon alueryhmiin eli aluekumppareihin.
Aluekumpparit kokoontuvat neljä kertaa (2 h) toimintavuoden aikana.
Perheneuvolan psykologit tai koulupsykologit osallistuvat tarpeen mukaan yksikön yhteisölliseen sekä yksilökohtaiseen oppilashuoltoon. Arvio psykologin yksikkökohtaiseen yhteisölliseen tai yk-silökohtaiseen oppilashuoltoon osallistumisesta on 3 tuntia toimintavuoden aikana. Tästä työ-ajasta kohdentuu 10 % yhteisölliseen ja 90 % yksilölliseen oppilashuoltoon.

2.4.3. Varhaiskasvatuksen kuraattori
Kuraattori on ehkäisevään lastensuojelutyöhön erikoistunut sosiaalialan ammattilainen, jonka työ perustuu lastensuojelulakiin. Työmuodot räätälöidään lapsi- ja perhekohtaisesti ja ne voivat olla yksilötapaamisia tai ryhmämuotoista työtä, konsultointia tai verkostotyötä muiden toimijoiden kanssa. Kuraattori voi myös ohjata lapsen ja perheen muiden palvelujen piiriin.
Varhaiskasvatuksen kuraattoriin voi olla yhteydessä silloin, kun henkilöstö tarvitsee tukea lapsi-ryhmän yhteisöllisyyden vahvistamiseksi tai kun syntyy huoli lapsen tai lapsiryhmän sosiaalisesta tai psyykkisestä hyvinvoinnista. Kuraattoripalvelujen turvaamiseksi myös tarvittaessa koulukuraattorit osallistuvat esiopetuksen oppilashuoltoon, erityisesti yhteisölliseen ja monialaiseen oppilashuoltotyöhön.
Varhaiskasvatuksen kuraattori tai koulukuraattori osallistuu monialaisiin oppilashuollon alueryhmiin eli aluekumppareihin. Aluekumpparit kokoontuvat neljä kertaa (2 h) toimintavuoden aikana.
Kuraattori osallistuu yksikön yhteisölliseen sekä yksilökohtaiseen oppilashuoltoon. Arvio kuraattorin yksikkökohtaiseen yhteisölliseen tai yksilökohtaiseen oppilashuoltoon osallistumisesta on 15 tuntia toimintavuoden aikana. Tästä työajasta kohdentuu 20 % yhteisölliseen ja 80 % yksilölliseen oppilashuoltoon.

2.4 Seurantatieto oppilashuollon palvelujen suunnittelun, kehittämisen ja järjestämisen perustana
Seurantatietoa saadaan asiakastyytyväisyyskyselyn ja työhyvinvointiin liittyvienkyselyjen ja kar-toitusten yhteydessä. Lisäksi lapsikohtaisten suunnitelmien laatimisen yhteydessä saadaan tietoa liitettäväksi yksikkökohtaiseen, yleiseen tietoon lasten ja perheiden tilanteesta.
Päivittäiset keskustelut vanhempien kanssa ovat ensiarvoisia tilanteita, jossa saadaan tietoa oppilashuollon kehittämiseksi. Lisäksi päivittäiset kohtaamiset mahdollistavat oikea-aikaisen ja tarpeenmukaisen huolen puheeksioton puolin ja toisin.
Aluekumppareissa käsitellään alueellisia perheiden voimavaroihin liittyviä ilmiöitä. Aluekumppareissa pyritään yhdistämään eri asiantuntijoiden näkökulmat ja osaaminen palvelujen kehittämiseksi.
Seurantatietoa käytetään lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laatimisen lisäksi varhaiskasvatuksen sekä kasvun ja oppimisen tuen palvelujen kehittämisessä.
Lasten kanssa keskusteltaessa, heitä haastateltaessa ja havainnoitaessa saadaan arvokasta tietoa lasten hyvinvoinnista.


3 Oppilashuollon palveluiden järjestäminen ja sen edellyttämä työn- ja vastuunjako sekä palvelujen toteuttamisessa tarvittava monialainen yhteistyö

Oppilashuoltotyö on tärkeä osa varhaiskasvatuksen esiopetuksen perustehtävää. Oppilashuolto painottuu ennaltaehkäisevään ja koko yhteisöä tukevaan yhteisölliseen työhön.
Lapsen ja perheen hyvinvointia lisääviä tekijöitä:
- lapsi saa olla aktiivinen toimija ja hänellä on aito mahdollisuus osallistua
- lapsen kokonaisvaltaisesti hyväksyvät ja sensitiiviset aikuiset lähellä lasta
- turvallisuuden tunnetta vahvista kasvu- ja oppimisympäristö
- eri toimijoiden välinen ratkaisukeskinen ja ennaltaehkäisevä yhteistyö lapsen ja perheen parhaaksi
- perheen ja varhaiskasvatuksen kasvatusyhteistyö on laadukasta

Esiopetuksen oppilashuolto on ensisijaisesti opetus- ja kasvatushenkilöstön tehtävä. Tätä tehtvää heidän tulee hoitaa tiiviissä yhteistyössä oppilashuoltopalveluista vastaavien työntekijöiden kanssa. Näiden oppilashuollon asiantuntijoiden tehtävät liittyvät niin lapseen, lapsen kehitysympäristöihin kuin yhteistyöhön. Palveluja tarjotaan siten, että ne ovat helposti saatavilla. Palvelut järjestetään lain edellyttämässä määräajassa.

Varhaiskasvatusyksikön johtajalla on asiakkuusvastuu sekä vastuu yksikön toiminnasta ja pedagogiikasta ja myös oppilashuollosta. Päiväkodissa lastentarhanopettajat vastaavat lapsiryhmän kasvatus- ja opetustyöstä sekä pedagogiikasta yhdessä ryhmän muun henkilöstön kanssa. Jokainen tiimin jäsen on yhtäläisesti vastuussa oman osaamisensa monialaisesta yhteensovittami-sesta lapsen eduksi sekä osaltaan oppilashuollon toteutumisesta.
Oppilashuoltotyö on monialaista ja moniammatillista yhteistyötä. Oppilashuollon toteuttamisessa tehdään laajaa verkostotyötä lapsen ja vanhempien lisäksi kaupungin eri toimijoiden kuten kasvun ja oppimisen tuen, terveyspalveluiden, lastensuojelun, lapsiperheiden sosiaalityön ja perusopetuksen kanssa sekä kaupungin ulkopuolisten tehojen kuten erikoissairaanhoidon ja kolmannen sektorin kanssa.

Varhaiskasvatusyksikkö kuuluu Keskusta-Utti -alueen aluekumppariryhmään, jonka tehtävänä on monialaisen yhteistyön kehittäminen ja monialaisen osaamisen yhteensovittaminen lasten ja heidän perheidensä hyväksi. Aluekumppariryhmä toimii oppilashuollon monialaisena työryhmänä, sen kokoonkutsujana on palvelualueen esimies. Varhaiskasvatusyksikön edustaja aluekumpparityöryhmässä on päiväkodin johtaja ja hänen olleessaan estynyt yksikön varajohtaja. Aluekumpparityöryhmä kokoontuu neljä kertaa vuodessa (2 h). Muistiot toimitetaan meille säh-köpostissa.

Varhaiskasvatusyksikön oppilashuollon työryhmä arvioi lapsen ja perheiden tuen kokonaistarvetta ja tuen kohdentumista. Lasten ja perheiden terveydentilan, hyvinvoinnin ja elinolojen seurantatietoa sekä lapsikohtaisista suunnitelmista saatua yleistä asiakastietoa hyödynnetään toiminnan kehittämisessä. Eri ammattiryhmiin kuuluvien työntekijöiden keskinäinen konsultaatio on tärkeä työmenetelmä oppilashuollossa.

Tilanteet, joissa lapsi tai perhe voivat tarvita tukea ovat hyvin moninaisia. Tällaisia ovat esimerkiksi:
1. Lapseen kohdistunut fyysinen tai psyykkinen väkivalta
2. Puutteet perushoivassa ja huolenpidossa sekä muu lapsen kaltoinkohtelu
3. Puutteet perheen keskinäisessä vuorovaikutuksessa
4. Vanhempien vakavat sairaudet, mielenterveys- tai päihdeongelmat tai lähisuhde- ja per-heväkivalta
5. Perheen toimeentuloon ja elinoloihin liittyvän ongelmat
6. Lapsen sairaus, mielenterveysongelmat, käytöshäiriöt ja kiusaaminen sekä neurologisen kehityksen ongelmat, joilla on heikentävää vaikutusta lapsen ja perheen psykososiaalisiin voimavaroihin

Lapsella on oikeus tarpeen mukaan yksilölliseen oppilashuoltoon. Oppilashuollon palveluita tar-vitsevan lapsen ja perheen tuki järjestetään yhteistyössä oppilashuollon ammattihenkilöstön kanssa. Lapsella ja hänen huoltajallaan tulee olla mahdollisuus keskusteluun psykososiaalisen oppilashuollon työntekijän kanssa seitsemän arkipäivän kuluessa, kun lapsi tai hänen huoltajansa on ilmaissut tuen tarpeestaan. Tämä tuki järjestetään huoltajan suostumuksella.

Jos lapsen kasvun, kehityksen tai oppimisen varmistamiseksi lapsi tarvitsee tukea, sitä järjestetään heti kun tuen tarve on tullut esille. Oppimisen, kasvun ja kehityksen tuki järjestetään yhteistyössä huoltajien, oppilashuollon, varhaiskasvatuksen erityisopettajan ja muiden lasta hoitavien tahojen kanssa. Tämä tuki järjestetään yhteistyössä huoltajan kanssa. Lapsella on oikeus tarpeensa mukaiseen tehotettuun ja erityiseen tukeen oppimisensa, kasvunsa ja kehityksensä vahvistamiseksi.
Mahdollisen sairaalaopetuksen osalta esiopetuksen oppilashuolto sekä kasvun ja oppimisen tuki ja suunnitellaan tapauskohtaisesti.


4 Yhteisöllinen oppilashuolto ja sen toimintatavat

Yhteisöllinen oppilashuoltotyön toimintatavat tukevat varhaiskasvatusyksikön toimintakulttuuria. Yhteisöllisen toiminnan painopisteenä on koko varhaiskasvatuksessa lapsen sosiaalisten ja tunnetaitojen ohjaaminen, oppiminen ja osaaminen arjen hallinnan taidot ikätason mukaisesti, sekä lapsen liikkumisen edistäminen ja ympäristökasvatus.
Varhaiskasvatusyksikössä painotetaan em. lisäksi seuraavia pedagogisia ratkaisuja: omatoimi-suus, omien valintojen miettiminen ja tekeminen valintataulumenetelmän avulla, lasten osalli-suus päätöksiin
Yhteisöllinen oppilashuoltotyö on yhteistyötä eri toimijoiden kanssa ja siinä otetaan huomioon nivelvaiheyhteistyö varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja esiopetuksesta perusopetukseen. Nivelvaiheyhteistyön tarkoituksena on säilyttää lapsen oppimisen ja kehityksen jatkumona.

Lapsi siirtyy esiopetukseen varhaiskasvatuksesta saumattomasti, sillä kaikki esiopetuslapset ovat olleet päiväkodissa vähintään vuoden ennen esiopetuksen alkamista. Henkilökohtaisia palavereja järjestetään keväällä ennen esiopetuksen alkamista ja esiopetusvuoden syksyllä sekä tarvittaessa. Lapsen kanssa harjoitellaan ja tehdään itsearviota. Kouluun siirtyvät arviot esikoulu-vuoden keväällä käsitellään yhdessä vanhempien kanssa.
Perusopetukseen siirryttäessä noudatetaan tiedonsiirron yleistä toimintamallia.

Esiopetuksessa noudatetaan seuraavia ohjeita ja suosituksia:
 Hyvää hygieniaa infektioiden ehkäisemiseksi
 Ravitsemuskasvatuksen ja ruokahuollon osalta Ruokahetki käsikirjaa
 Karkitonta esiopetusta suun ja hampaiden terveyden edistämisessä. Lapsille tarjotaan huoltajien kustantamat ksylitolipastillit aterioiden päätteeksi.
 Lasten liikkumisen edistämisessä varhaiskasvatuksen liikunnan suosituksia.
 Tilojen ja toimintaympäristön turvallisuudessa ja terveellisyydessä ympäristöpalvelujen ohjeita ja suosituksia
 Eko- ja ympäristökasvatuksella tuetaan lasten ja perheiden kestävän kehityksen kasva-tusta ja toimintatapaa

Kouvolan Suomi-Amerikka yhdistyksen päiväkodin oppilashuoltoryhmään kuuluvat päiväkodin johtaja Marketta Taiponen, varhaiskasvatuksen erityisopettaja Minna Heikkonen, kuraattori sekä lapsia opettava lastentarhanopettaja Soile Hietakallio. Lisäksi ryhmään kuuluvat asian niin vaatiessa muuta kasvatushenkilöstöä eli lastenhoitajat Päivi Näkki ja Tarja Järvinen, lasten neuvolan terveydenhoitaja, perheneuvolan psykologi tai koulupsykologi.

Oppilashuoltotyöryhmään tulee kuulua oppilashuollon edustaja. Oppilashuoltotyön peruspilareina ovat luottamuksellisuus, kunnioittava suhtautuminen lapseen ja huoltajaan sekä heidän osallisuuteensa tukeminen ratkai-sujen löytymiseksi. Päiväkodin johtaja Marketta Taiponen kutsuu ryhmän tarvittaessa koolle.

Kouvolan Suomi-Amerikka yhdistyksen päiväkodin oppilashuoltosuunnitelman laadintaan osallistuvat päiväkodin johtaja Marketta Taiponen, varhaiskasvatuksen erityisopettaja Minna Heikkonen, kuraattori sekä lapsia opettava lastentarhanopettaja Soile Hietakallio. Lisäksi oppilashuolto-suunnitelmatyöryhmään kuuluvat ruokahuollon työntekijä Sirkku Niemi, puhtauspalveluista vastaavat työntekijät Tarja Järvinen ja Päivi Näkki. Oppilashuoltosuunnitelmatyöhön tuovat asian-tuntemuksensa tarvittaessa muut yhteistyötahot.

Oppilashuoltosuunnitelma laaditaan toimintavuodeksi kerrallaan ja se on osa yksikön esiopetus-suunnitelmaa. Oppilashuoltosuunnitelmaa arvioidaan uuden toimintavuoden oppilashuoltosuunnitelman laatimisen yhteydessä. Ryhmä käy tämän suunnitelman läpi, mikä kirjataan tämän suunnitelman loppuun ja tekee tarvittavat muutokset uuteen suunnitelmaan.

Lasten huoltajille annetaan mahdollisuus vaikuttaa suunnitelmaan. He arvioivat oppilashuollon toteutumisen tekijöitä myös asiakastyytyväisyyskyselyn yhteydessä. Lasten näkemykset esiopetuksen turvallisuuteen, terveellisyyteen ja hyvinvointiin tulee huomioida oppilashuollon ja siihen liittyvien palvelujen järjestämisessä ja kehittämisessä.
Oppilashuoltosuunnitelmaa päivitetään toimintavuoden aikana tarpeen mukaisesti.
Oppilashuoltosuunnitelma on lapsen huoltajien ja yhteistyötahojen nähtävillä ilmoitustaululla ja nettisivuilla: www.kouvolansay.net

Oppilashuoltohenkilöstön yhteystiedot ovat huoltajien nähtävillä esiopetusryhmien
tiloissa. Lapsen huoltajalle annetaan tietoa oppilashuollon palveluista ja huoltajia ohjataan hakemaan tarvitsemiaan oppilashuollon palveluja. Lapsen ja huoltajan osallisuus oppilashuollossa, suunnitelmallinen yhteistyö ja oppilashuollosta tiedottaminen lisäävät oppilashuollon tuntemusta ja edesauttavat palveluihin hakeutumista. Oppilashuollon palveluista on tiedote kaupungin kotisivuilla

Lapsen huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö on kasvatuskumppanuutta, jossa vanhempien osallisuus ja vaikuttamismahdollisuudet korostuvat. Huoltajilta tiedustellaan erikseen lasikohtaisissa keskusteluissa mahdollisuuksia ja halukkuutta vaikuttaa kuntakohtaiseen ja yksikön varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen. Vanhempainillat toteutetaan osallistuttavin menetelmin. Päiväkodin johtokuntaan kuuluu viisi vanhempaa. He vaikuttavat suunnitelmiin ja päiväkodin toimintaan monin tavoin.


4.1 Toimintamalli tapaturmien ehkäisemiseksi sekä ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus
Varhaiskasvatusyksiköissä noudatetaan seuraavia ohjeita ja menetelmiä:
Tapaturmien seuranta ja ennaltaehkäisy (TAPE)
Yksikön turvallisuussuunnitelman ensiapuohje
Päiväkodin johtaja huolehtii päiväkodin henkilöstön ensiapukoulutuksesta ensiapuvalmiudesta.

 

4.2 Tarvittavat ohjeet koskien päiväkoti- ja esiopetuskuljetusten odotusaikoja ja turvallisuutta
Varhaiskasvatusyksiköissä noudatetaan Kouvolan kaupungin koulukuljetusten järjestämisen periaatteet sekä yksikön turvallisuussuunnitelmaan kirjattua retkiohjetta.


4.3 Suunnitelma lapsen suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä
Kaikenlainen väkivalta, fyysinen ja henkinen väkivalta, on lapselle ja nuorelle haitallista. Lapsi saattaa joutua näkemään monenlaista väkivaltaa esimerkiksi televisiosta tai netistä. Eniten hän kärsii sekä vanhempien välisestä että häneen itseensä kohdistuvasta väkivallasta. Seksuaali-seen väkivaltaan kuuluvat mm. seksuaalinen ahdistelu ja koskettelu ja pakottaminen seksiin tai sen yritys. Lapseen kohdistuva väkivalta on aina rikos.
Henkilöstöllä edellytetään rohkeaa ja avointa puheeksi ottamista. Perhettä ja lasta ohjataan avun piiriin. Tarvittaessa tulee tehdä rikosilmoitus tai lastensuojeluilmoitus.
Kiusaamisen ehkäisy on vaikuttamista lapsiryhmän toimintaan ja vuorovaikutustaitojen vahvista-mista. Ehkäisevä työ tulee aloittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kiusaamisen eh-käisy perustuu aikuisen toimintatapojen ja asenteiden tarkistamiseen, lapsiin ja lapsiryhmään sekä työyhteisöön suhtautumiseen. Aikuinen vaikuttaa omalla toiminnallaan ilmiön olemassa-oloon. Aikuisten tehtävä on ennalta ehkäistä, puuttua sekä kantaa vastuu kiusaamistilanteista. Rankaisut eivät auta pieniä lapsia, vaan lapsella on oikeus tunne- ja sosiaalisten taitojen ohjauk-seen. Lisäksi tulee kiinnittää huomiota lapsiryhmän yhteisöllisyyden edistämiseen, niin että kaikki ovat osallisia ryhmässä. Lapsen turvallisuuden tunne on hänen oppimisensa ja hyvän ke-hityksensä perusta. Aikuisten ja lasten välinen sekä lasten keskinäinen vuorovaikutus ovat kes-keistä turvallisuuden tunteen luomisessa.
Kaikkiin ryhmässä esiintyviin konflikteihin ja riitoihin puututaan. Näin pystytään ehkäisemään nii-den kehittymisen kiusaamiseksi. Kiusaamiseen puuttuminen edellyttää aikuiselta tietoisuutta siitä, mitä on tapahtunut. Päivähoitoyksiköissä sovitaan yhteisesti, miten eri tilanteissa toimitaan. Kiusaamisen selvittely on aina aikuisen vastuulla.
Perhe on tärkeä yhteistyötaho kiusaamisen ehkäisyssä. Kiusaaminen on ryhmäilmiö ja kiusaa-minen on aina koko lasta ympäröivän verkoston yhteinen asia. Akuutit tilanteet ratkaistaan aina päiväkodissa. Vanhempien kanssa keskustellaan luottamuksellisesti kaikista lapseen liittyvistä asioista, myös mahdollisista kiusaamiseen liittyvistä asioista.
Ennaltaehkäisyssä korostuu lasten turvakasvatus.
Varhaiskasvatusyksikössä toimitaan yksikkö-, ryhmä- ja yksilötasolla seuraavasti väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisemisessä ja siihen puuttumisessa:
lasta koskevissa asioissa: herkkä puuttuminen, tilanteiden havainnointi ja seuranta, yhteiset pelisäännöt.
Eskarirauhaan sitoutuminen, siitä muotoutuvat menetelmät.
Aikuisia koskevissa asioissa: avoimmuus, asioiden puheeksiotto seuraavasti: *työyhteisö, *päiväkodin johtaja, *työterveyshuolto, * päiväkodin johtokunnan jäsenet, *Kouvolan Suomi-Amerikka yhdistyksen hallituksen jäsenet.
Tarkemmin Meidän turvallisuuskansiossa.


4.4 Toiminta äkillisissä kriiseissä sekä uhka- ja vaaratilanteissa
Varhaiskasvatusyksikössä noudatetaan turvallisuussuunnitelmaan = Meidän turvallisuuskansio on kirjattuja ohjeita äkillisissä kriiseissä sekä uhka- ja vaaratilanteissa.


4.5 Lapsen sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestämi-nen varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa Esiopetuksessa olevan lapsen sairaudenhoito järjestetään yhteistyössä perheen ja lasta hoitavien tahojen kanssa. Tavoitteena on riittävä ja asianmukainen sairaudenhoito sekä mahdollistaa lapsen mahdollisimman hyvä oppiminen, kasvu ja kehitys.
Lääkehoidon osalta noudatetaan varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelmaa.
Erikoisruokavalioista on ohjeet ja suositukset Ruokahetki –käsikirjassa.


4.6 Tietoturvallisuus
Lapsen tai perheen salassa pidettäviä tietoja ei siirrettä tietoliikenteen suojaamattomassa yhteydessä. Lasten kuvia ei jaeta kotisivuilla tai sosiaalisessa mediassa. Asiakirjojen säilytyksessä noudatetaan annettuja ohjeita. Lapsen tai perheen tietoja luovutetaan vain niille, joille se lain tai säädösten mukaan kuuluu ja joilla on niihin oikeus.

4.7 Esteettömyys ja toimitilojen kunnossapito
Päiväkodin tilojen korjaustarpeista ja kunnossapitokohteista tehdään aktiivisesti havaintoja ja ilmoitetaan tarvittavalle taholle tai huolehditaan itse korjaustoimenpiteistä. Piha-alueen leikki- ja ulkoiluvälineiden turvallisuutta valvovat kaikki aikuiset. Tarvittaviin toimenpiteisiin ryhdytään pi-kaisesti. Lastentarhanopettaja Soile Hietakallio tekee syksyllä ja keväällä pihatarkistuksen, joka kirjataan vihkoon. Ympäristöpalvelujen terveystarkastukset päiväkodin tiloissa ja keittiössä kartoittavat tilojen turvallisuutta ja terveellisyyttä sekä tuovat esille mahdolliset korjattavat kohteet.
Tilojen korjaustoimenpiteiden, peruskorjausten ja uusien toimitilojen rakentamisen yhteydessä kiinnitetään huomio mahdollisuuksien mukaan myös tilojen esteettömyyteen. Esteettömyys on laaja kokonaisuus, joka tarkoittaa kaikille sujuvaa osallistumista työntekoon, oppimiseen, leikkiin. Esteettömyys merkitsee fyysisten tilojen esteettömyyden mm. palvelujen saatavuutta, välineiden käytettävyyttä ja tiedon ymmärrettävyyttä sekä mahdollisuutta osallistua itseään koskevaan pää-töksentekoon


5 Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen

Yksittäisen lapsen asian käsittely kuuluu yksilökohtaisen oppilashuoltoon ja sitä varten kootaan tapauskohtaisesti monialainen asiantuntijaryhmä. Lupa tapauskohtaiseen käsittelyyn ja ryhmän kokoonpanoon pyydetään kirjallisesti lapsen huoltajalta. Ryhmän jäsenillä on lisäksi oikeus pyy-tää neuvoa lapsen asiassa tarpeelliseksi katsomiltaan asiantuntijoilta.
Ryhmän kokoaa yleensä esiopetusryhmän lastentarhanopettaja. Ryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön, joka vastaa mm. käsittelyn kirjaamisesta. Esiopetuksen yksilökohtainen oppilas-huolto on merkityksellinen oikea-aikaisen tuen turvaamisessa ja ongelmien ehkäisyssä. Yksilö-kohtainen oppilashuolto perustuu esiopetuksessa aina huoltajan suostumukseen.


5.1. Oppilashuoltokertomus
Ryhmän vastuuhenkilö kirjaa yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi välttämättömät tiedot oppilashuoltokertomukseen. Kirjaamiseen käytetään Kouvolan kaupungin oppilashuoltokertomus – lomaketta.


5.2 Salassapito ja tietojen luovutus
Oppilashuoltokertomukset ovat salassa pidettäviä ja muodostavat oman erillisen oppilashuolto-rekisterin. Oppilashuoltokertomukset säilytetään päiväkodissa lukittavassa kaapissa tai laatikos-tossa.
Tietojen luovutusoikeus salassapitovelvollisuuden estämättä koskee lapsen asianmukaisen ope-tuksen kannalta välttämättömän tiedon luovuttamista tai saamista lapsen opettajalta, päiväkodin johtajalta ja opetuksen järjestäjältä. Tiedon luovuttaja harkitsee, minkä tiedon luovuttaminen on välttämätöntä esimerkiksi turvallisuuden varmistamisen kannalta. Ensisijaisesti pyritään aina hankkimaan lupa tiedon luovuttamiseen huoltajalta
Oppilashuoltokertomusten arkistointiaika on 10 vuotta, jonka jälkeen ne hävitetään tuhoamalla.


5.3 Oppilashuolto ja kolmiportainen tuki
Oppilashuoltolain mukainen yksilökohtainen opiskeluhuolto ja perusopetuslain mukainen oppimi-sen ja koulunkäynnin tuki eroavat oikeudellisesti toisistaan. Molemmissa lähtökohtana on yhteis-työ ja vuorovaikutus lapsen ja huoltajan kanssa. Yksilökohtainen oppilashuolto perustuu kuiten-kin aina vapaaehtoisuuteen, kun taas oppimisen ja koulunkäynnin tuki ei edellytä oppilaan tai huoltajan suostumusta.
Oppimisen ja koulunkäynnin tuen toteuttaminen edellyttää monipuolista yhteistyötä lapsen ja huoltajan kanssa. Lapsella on oikeus riittävään oppimisen ja koulunkäynnin tukeen heti tuen tarpeen ilmetessä.

Perusopetuslaissa säädetyn tehostetun ja erityisen tuen antaminen edellyttää yhteistyötä oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa seuraavissa tilanteissa:

- tehostetun tuen aloittaminen ja järjestäminen käsitellään moniammatillisesti yhteistyössä oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa (PoL 16 a §, 30.12.2013/1288)
- ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä tehdään oppilashuollon ammatti-henkilöiden kanssa moniammatillisena yhteistyönä selvitys oppilaan saamasta tehoste-tusta tuesta ja oppilaan kokonaistilanteesta (PoL 17 §, 30.12.2013/1288). Näiden perus-teella tehdään arvio erityisen tuen tarpeesta. Nämä kolme muodostavat pedagogisen selvityksen.

Huoltajan suostumusta ei välttämättä tarvita oppilaan asian käsittelyyn edellä mainituissa ta-pauksissa.
Moniammatillisuuden toteutumiseksi tähän käsittelyyn osallistuu aina muitakin tuen ammattihenkilöitä kuin varhaiskasvatuksen henkilöstöä. Moniammatillisuuden kriteeri toteutuu silloin, kun asian käsittelyyn osallistuu opetus- ja kasvatushenkilöstön lisäksi käsiteltävän asian mukaan ter-veydenhuoltoa ja/tai psykologi- ja kuraattoripalveluja edustavia jäseniä.

Oppimisen ja kasvun tukeen liittyvä oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa tehtävä moniam-matillinen yhteistyö ei kuulu yksilökohtaiseen oppilashuoltoon. Tästä syystä oppimisen ja koulunkäynnin tuen edellyttämää moniammatillista yhteistyötä oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa ei toteuteta oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisessa asiantuntijaryhmässä.

Oppimisen ja kasvun tuen edellyttämään moniammatilliseen yhteistyöhön osallistuvat ammatti-henkilöt harkitaan tapauskohtaisesti. Mukana ovat vain ne opettajat ja kasvattajat sekä muut asiantuntijat, joiden työtehtäviin lapsen tuen suunnittelu tai toteuttaminen kulloinkin kuuluu. Yhteistyön toteuttamistavasta ei ole tarkempia säännöksiä. Yhteistyö voidaan toteuttaa esimerkiksi konsultoimalla oppilashuollon asiantuntijaa, jonka työtehtäviin lapsen asia kuuluu.

Oppimisen ja kasvun tukeen liittyvät asiat kirjataan perusopetuslain ja opetussuunnitelman pe-rusteiden edellyttämällä tavalla eri asiakirjoihin. Asiakirjat ovat salassa pidettäviä, ja niihin sisäl-tyviä tietoja voivat saada vain kyseistä lasta opettavat työntekijät ja muut tietoja työtehtävissään tarvitsevat henkilöt. He voivat saada tietoja siinä laajuudessa kuin he työtehtävissään tarvitsevat.

Pedagogisessa arviossa ja selvityksessä arvioidaan lapsen tuen tarvetta; oppimissuunnitel-massa ja HOJKSissa kuvataan tuen toteuttaminen ja järjestäminen. Oppimisen ja kasvuntuen asiakirjoihin voidaan sisällyttää maininta, että lapsi on ohjattu hakeutumaan oppilashuollon palvelujen piiriin. Asiakirjoihin ei voi kirjata ohjaamisen syitä eikä palveluihin liittyviä toimenpiteitä. Oppilashuoltokertomukseen voidaan kirjata tieto, että oppilas saa oppimisen ja kasvun tukea, tai tieto, että tuen antamista selvitetään.


6 Perehdytys ja tiedottaminen

Päiväkodin johtaja vastaa henkilöstön perehdytyksestä yksikön oppilashuoltosuunnitelmaan. Päiväkodin johtaja huolehtii, että huoltajilla on saatavilla tieto suunnitelmasta ja oppilashuollon palveluista.
Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen henkilöstö on vaitiolovelvollinen tiedoista, jotka he työssään saavat lapsesta ja perheestä. Henkilöstö ei saa ilmaista näitä tietoja sivullisille. Sivullisia ovat ulkopuolisten toimijoiden lisäksi ne päiväkodin henkilöstöön kuuluvat, jotka eivät työskentele lap-sen kanssa. Vaitiolovelvollisuus säilyy myös sen jälkeen, kun palvelussuhde on päättynyt.


7 Arviointi
Yhteisöllisen oppilashuollon toteutumista seurataan yksikön oppilashuoltosuunnitelman päivityk-sen yhteydessä. Lisäksi oppilashuollon toteutumista arvioidaan monialaisessa oppilashuoltoryhmän tapaamisissa sekä päiväkodin työpaikkakokouksissa ja suunnittelu- tai kehittämispäivinä.
Päiväkodinjohtajat arvioivat ja kehittävät oppilashuollon suunnitelmaa ja oppilashuollon toimintaa johtajuustyöryhmässä keväällä 2016. Oppilashuoltoa arvioidaan ja kehitetään myös jokaisessa aluekumpparitapaamisessa.
Huoltajat arvioivat oppilashuollon toteutumista asiakastyytyväisyyskyselyn yhteydessä sekä lapsikohtaisten suunnitelmien yhteydessä.