Käyttämäsi selain on vanhentunut. Suosittelemme, että päivität selaimesi ensin uusimpaan mahdolliseen versioon.

We believe that childhood is an important period of life and every child should have a right for a safe childhood.

We promote personal welfare and good social skills on children. We teach politeness and good manners.

We support the development of a healthy personality by taking care of children's basic daily needs.

It is important that a child feels, he is heard and has a possiblity to express himself and to feel cared for. 

Personal language skills develop during conversations. We also discuss with the children in English and promote a positive attitude towards the English language.

Life is a journey of research and learning. We encourage our children to positive learning experiences.

 Smile päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatuksen arvopohja ja kasvatuspäämäärät

Arvopohja:

  • lapsuus on luonteeltaan itsearvoista

  • lapsella on oikeus turvalliseen lapsuuteen

Tärkeinä arvoina näemme: yksilöllisyyden - henkilökohtaisen hyvinvoinnin edistämisen
yhteisöllisyyden - toiset huomioonottavan käyttäytymisen ja toimintatapojen vahvistamisen
oman elämän hallinnan - itsenäisyyden asteittaisen lisäämisen.

Kasvatuspäämäärät:

Hyvän ja terveen itsetunnon kehittyminen; Huolehdimme lapsen perustarpeista. Järjestämme lapselle kehitystason mukaista toimintaa ja haasteita. Kannustamme lasta omatoimisuuden asteittaisessa lisäämisessä. Kannustamme lasta rohkeuteen pyytää apua, keskustella ja kysyä. Kiinnitämme huomiota hyvien tapojen käyttämiseen.

Hyvän kielitietoisuuden kehittyminen; perustana on, että lapsi on kuullut ja kuunnellut, hän on itse tullut kuulluksi, hän on puhunut ja hänelle on puhuttu, hänen kanssaan on keskusteltu, hän on kysynyt ja hänelle on vastattu. Positiivinen asenne englanninkielen oppimiseen on hyvä tulos!

Turvallisuus ja rauha; Luomme mahdollisuuden turvallisiin aikuissuhteisiin, pyrimme mahdollisimman pysyvään henkilökuntaan. Luomme tunteen turvallisesta ja hyväksyvästä ilmapiiristä. Kunnioitamme yksilöllisyyttä, jokainen lapsi ja aikuinen saa olla rauhassa oma yksilöllinen persoonansa. Vahvistamme tunnetta kiireettömyydestä ja rauhallisuudesta. Asetamme rajat, jotka ovat selvät kaikille.

Hyvien vuorovaikutus- ja sosiaalisten taitojen kehittyminen; Toisten ihmisten huomioonottaminen, ryhmässä toimiminen, ryhmän sääntöjen sopiminen ja säännöissä pysyminen, toisten ottaminen mukaan esim. leikkeihin, leikkiin mukaan meneminen ystävällisellä tavalla, auttaminen, erilaisuuden hyväksyminen…

Jatkuvan oppimisen ilo; Herätämme halun ja mielenkiinnon tutkimiseen ja oppimiseen, positiiviset kokemukset oppimisessa, kannustaminen.

Varhaiskasvatuksen toteuttaminen

Suomi-Amerikka yhdistyksen ylläpitämä Smile päiväkoti on kasvatusyhteisö, joka huolehtii lapsen perustarpeista sekä luo turvallisen, kiireettömän, myönteisen hyvän ilmapiirin ja ympäristön lapsen kasvaa ja kartuttaa tietojaan ja taitojaan omassa tahdissaan. Onnistumisen ilo kuten pettymyskin pyritään kääntämään lapsen vahvuudeksi kannustavan ja myönteisen kasvatusasenteen avulla. Työssään viihtyvä, motivoitunut, riittävä ja pysyvä henkilökunta on tärkeä osa tässä asiassa.

Ennen esikouluun siirtymistä lapsi kasvaa turvallisessa, kannustavassa ympäristössä vuorovaikutuksessa päiväkodin aikuisten ja toisten lasten kanssa ja hänestä kehittyy ihminen:

  • joka ihmettelee, tutkii, valitsee, kysyy, kokeilee, jopa ideoi ja ehdottaa

  • joka osaa toimia sääntöjen puitteissa

  • joka omaa hyvän itsetunnon

  • joka on ikänsä mukaisesti omatoiminen

  • joka omaa hyvät tavat

  • joka omaa ikänsä mukaisesti hyvät vuorovaikutustaidot

Varhaiskasvatusympäristön rakennamme mahdollisimman lapsilähtöisesti, etenkin sosiaalisia ja kielellisiä taitoja vaalivaksi. Lapsen runsas sanavarasto auttaa häntä antamaan ”nimet” kokemilleen asioille (esimerkiksi tunteilleen) ja kommunikoimaan muiden ihmisten kanssa, etsimään kysymyksiinsä vastauksia ja pulmiinsa ratkaisuja. Se on myös perusta leikkitaitojen kehittymiselle ja päiväkodissamme erityisesti pohjana englannin kieleen tutustumiselle.

Monipuolisten toimintatapojen joukossa painotamme leikkiä, liikuntaa, englantia ( kts. vieraskielinen kasvatus), taidekasvatusta ja pienryhmätoimintaa.

Leikki ja sen tavoitteet:

  • sosiaalisten vuorovaikutustaitojen oppiminen: neuvottelutaitojen harjoittelu, sääntöjen sopiminen ja niiden noudattaminen, hyvät tavat

  • elämykistä ja kokemuksista nauttiminen ja oppiminen, oman luovuuden ja mielikuvituksen käyttäminen ja kehittyminen

    Sisältö ja menetelmät:

  • runsaasti aikaa vapaalle lapsilähtöiselle leikille, jolla on tilaa kasvaa ja muuttua, sitä voi jatkaa tai leikkiä yhä uudelleen, aikuinen tarvittaessa ”lihavoittavassa” roolissa

  • aikuisen järjestämät leikit

  • roolileikit, pukeutumisleikit, sääntöleikit, liikuntaleikit, tarinapohjaiset jäljittelyleikit

Liikunta ja tavoitteet:

  • liikkumisen ilo sisällä ja ulkona, yhdessä ja erikseen

  • kehontuntemuksen kehittyminen

  • liikkumistaitojen kehittyminen, esim. tasapaino, ketteryys

  • rohkeus kokeilla erilaisia liikuntatapoja

Sisältö ja menetelmät:

  • vapaata ja ohjattua ulkoliikuntaa, esimerkiksi hiihtoa, luistelua, kiipeilyä, retkiä, vanhempien syksyllä mahdollisesti järjestämä liikunnallinen tapahtuma

  • sisätiloissa esim. aamujumppaa, satujumppaa, tanssia, trampoliinihyppyä, liikuntarata, musiikkiliikunta

Taidekasvatus ja tavoitteet:

  • kokemukset ja elämykset yksin ja yhdessä, mahdollisuus ilmaista itseään

  • ilo omasta tekemisestä ja onnistumisesta

  • erilaisiin työskentelytapoihin tutustuminen

Sisältö ja menetelmät:

Kuvataide:

  • lasten vapaasti käytettävissä ovat aina piirustusvälineet, rakentelu- välineet, sommitteluvälineet, helmet jne.

  • mahdollinen taidenäyttelyvierailu

  • mahdollisesti alle kouluikäisten kuvataiteen peruskasvatus Kansalaisopiston kanssa yhteistyössä, opetus ollut vapaaehtoista ja maksullista (vanhempien kustantamaa), sisältänyt mm. havainnointia, harjoittelua, piirtämistä, maalaamista, kollaasin, tussityön ja savityön

Musiikki eri muodoissaan:


kuuntelu, mielikuva, mielipide, riimitys, laulu, soitto, liikunta, mahdolliset konsertit tms. musiikkitapahtumat

Ilmaisu:


roolileikit, matkimisleikit, ilmaisuleikit, mahdollinen teatteriretki ja arkipäivän tilanteet

Pienryhmätoiminta ja tavoitteet:

  • oppia tekemään omia päätöksiä ja toimia tekemänsä valinnan mukaisesti

  • valita senhetkisen mielenkiinnon mukainen toiminta

  • rauhallinen, kiireetön ilmapiiri

  • matemaattisten taitojen kehittyminen valintaa tehtäessä

  • oppia tunnistamaan miltä oma etu-, suku- ja englanninkielinen nimi näyttää

  • pettymyksen sietokyvyn kasvaminen

Sisältö ja menetelmät:

  • lapsella valittavana useampi toimintapiste erilaisine tekemisineen, toimintapisteet esitellään lapsille ensin ja sitten tapahtuu valinta

  • lapsi tekee valintansa kortilla, jossa on hänen kuvansa, etu- ja sukunimensä sekä hänen englantilainen etunimensä

  • valintataulussa toiminnan alapuolella on ilmoitettu kortilla kuinka monta lasta kuhunkin ryhmään voi tulla, se ilmoitetaan esim. numerolla 4 ja neljällä pisteellä numeron vieressä

Sisällölliset orientaatiot varhaiskasvatuksessa

Orientaatiot on muotoiltu oppiaineita laaja-alaisemmiksi. Varhaiskasvatuksessa puhutaan orientaatioista, esikoulussa keskeisistä sisällöistä ja koulussa oppiaineista. Orientaatiot toteutuvat lapselle ominaisten toimintatapojen kautta: leikkien, liikkuen, tutkien ja taiteellisesti kokien ja ilmaisten.

  • Matemaattinen orientaatio toteutuu: Lapsen jokapäiväisessä arkipäivässä, perustoimissa ja leikissä.
    - vertaaminen 
    - päätteleminen
    - laskeminen

  • Luonnontieteellinen orientaatio toteutuu: Lapsen lähiympäristössä sisällä ja ulkona vuodenkierron mukaan.
    - havainnointi
    - tutkiminen
    - kokeileminen

  • Historia- yhteiskunnallinen orientaatio rakentuu: Tutustumalla suomalaiseen historiaan ja nykyisyyteen.
    -lapsen perhe ja suku, sukupolvien merkitys
    -paikallishistoria ja perinnetietous
    -monikulttuurisuus( esim. vaihto-oppilaat)

  • Esteettinen orientaatio avautuu: Havaitsemisen kautta kuuntelemisen, aistimisen, luomisen ja kuvittelun kautta omakohtaiseksi kokemukseksi.
    -kauneus ja harmonia
    -melodia ja rytmi
    -jännitys ja ilo
    -myös edellisten vastakohdat

  • Eettinen orientaatio mahdollistuu: Lapsen arjessa , jokapäiväisissä arvoja ja normeja tarkastelevissa tilanteissa, joita kasvattajat ja lapset yhdessä pohtivat niin, että lapsi voi tuntea olonsa turvalliseksi.
    -oikea ja väärä
    -hyvä ja paha
    -totuus ja valhe
    -oikeudenmukaisuus, tasa-arvo , kunnioitus ja vapaus

  • Uskonnollis – katsomuksellinen orientaatio muodostuu: Uskonnollisten , hengellisten ja henkisten asioiden ja ilmiöiden käsittelystä. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmassa sovitaan valtauskonnoista poikkeavissa tapauksissa vanhempien kanssa uskonnollis – katsomuksellisen orientaation lapsikohtaisesta sisällöstä.
    -lapsen uskonnon ja katsomuksen perinteet ja tavat
    -mahdollisuus hiljaisuuteen, ihmettelyyn, kyselemiseen ja pohdintaan.

VANHEMPIEN OSUUS VARHAISKASVATUKSESSA

Lapsen hyvinvointi on yhteinen asiamme. Siksi toimimme kasvatuskumppaneina, eli tietoisesti sitoudumme, vanhemmat ja henkilöstö toimimaan yhdessä laaditun lapsen varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti lapsen kasvua ja kehitystä tukien. Päiväkodin toiminta tukee myös vanhempien keskinäistä yhteistyötä (johtokunta, talkoot, teemaillat, retket, juhlat jne.) Toiminnan perustana ovat päiväkodin arvopohja ja kasvatuspäämäärät. Vanhemmilla on mahdollisuus vaikuttaa tavoitteiden, sisältöjen ja arviointitapojen kehittämiseen keskustelujen, vanhempainiltojen yms. kautta.

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

laaditaan yksilöllisesti jokaiselle lapselle yhdessä hänen vanhempiensa kanssa. Suunnitelman pohjana ovat

päivähoidon aloittamisen esitietolomake, vanhempien toiveet *lapsen vahvuudet, harjoiteltavat asiat, erityisen tuen ja ohjauksen tarpeet *päivähoidon arjesta nousseet asiat *keskustelussa vanhempien kanssa nousseet asiat ja painotukset *mahdolliset neuvolan tms. yhteistyötahon lausunnot kuntoutussuunnitelma tms.

Suunnitelmaa päivitetään arjen kokemuksen, muutoksien ja vanhempien kanssa käytyjen keskustelujen myötä. Suunnitelman toteutumista seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Lapsen hyvinvointiin liittyvät huolen aiheet ja ongelmat tuodaan esille mahdollisimman konkreettisesti ja niihin haetaan ratkaisua yhdessä vanhempien kanssa.

LAPSEN ERITYINEN TUKI PÄIVÄKODISSA

Lapsi saa tarvitsemansa tuen ja kuntoutuksen päiväkodissa tai muussa toimipisteessä niin pian kuin mahdollista tuen tarpeen havaitsemisen jälkeen. Tuen tarve arvioidaan yhdessä vanhempien ja henkilökunnan käymässä keskustelussa sen jälkeen kun lapseen on ollut mahdollisuus tutustua riittävästi tai tieto tuen tarpeesta on tullut muulta taholta. Mietitään millaista tukea lapsi tarvitsee, mihin voi ottaa yhteyttä ja miten toimitaan jatkossa. Mahdollisesti käytetään asiantuntijan konsultointia tai muuta apua. Lapsi toimii normaalisti osana ryhmää. Toteuttamiskeinot riippuvat siitä, millaista tukea lapsi tarvitsee ja mitkä muutokset ovat mahdollisia; esim. riittävä määrä aikuisia, sopivia tiloja jne. Tuen jatkumisesta huolehditaan esim. hoitopaikan vaihdoksen tai esikouluun siirtymisen yhteydessä.

YHTEISTYÖ

Päiväkotimme yhteistyökumppaneita ovat Opetustoimi Sivistystoimen johtaja/ - päivähoidon ostopalvelusopimus, Päivähoidon johtaja - yksityisen päivähoidon valvonta Kasvatustoiminnan ohj. - päivähoidon aluepalaverit Aluevastaavat - päivähoidon maksupäätöksien vahvistaminen Sosiaalitoimi Lastensuojelu- ja - lapsen ja perheen hyvinvointia koskevat perhetyö asiat, perheen ohjaus palvelun piiriin Terveystoimi Neuvolat, terveyskeskus - lapsen kehitys, terveyskasvatus, tapaturmat Kasvatus- ja perheneuvola - konsultointiapu, yhteistyö lapsen ja perheen auttamisessa Kulttuuri- ja liikuntatoimi Kulttuuritoimisto - tiedotteet, näyttelyt, konsertit Liikuntatoimisto - uimakoulut, tarvittaessa liikuntatilojen vuokraukset Ev-lut seurakunta Lastenohjaajat, papit - mahdolliset vierailut puolin ja toisin - seurakunnan lapsille suunnatut tapahtumat - suunnittelukokoukset Suomi-Amerikka yhdistys ja SAYL - yhdistyksen ja päiväkodin yhteiset tapahtumat - lahjoitukset ( hankinnat) päiväkodille - talkoot - mahdolliset liiton koulutuspäivät henkilökunnalle

ERI KIELI- JA KULTTUURITAUSTAISET LAPSET

Kun päiväkotiimme tulee vieraskielinen lapsi: Tavoitteenamme on -kannustaa lasta opettelemaan ja käyttämään suomenkieltä turvallisessa ja luontevassa ympäristössä -antaa mahdollisuus kasvaa monikulttuurisessa yhteiskunnassa oman kulttuuripiirinsä ja suomalaisen yhteiskunnan jäseneksi Menetelmät: -perehdytään lapsen omaan kulttuuriin, elämäntapoihin ja historiaan, päiväkodin arkisissa tilanteissa ja esim. antamalla vanhemmille mahdollisuus tulla päiväkotiin kertomaan maastaan ja kultuuristaan -arvostetaan lapsen omaa kulttuuria ja se näkyy päiväkodin arjessa -annetaan lapselle mahdollisuus ilmentää omaa kulttuuritaustaansa - varhaiskasvatussuunnitelman tekeminen yhdessä vanhempien kanssa, tarvittaessa tulkin välityksellä -kotouttamisen tukeminen, tiedottamalla ja keskustelemalla vanhempien kanssa suomalaisen kasvatuksen tavoitteista ja periaatteista

VIERASKIELINEN VARHAISKASVATUS

Päiväkotimme erityispiirre on lasten tutustuttaminen englanninkieleen. Tavoitteena on: - hauska yhdessäolo ja arkipäivän tilanteet, jotka herättävät lapsen kiinnostuksen vierasta kieltä kohtaan - pienen sanavaraston kertyminen, aihealueina esim. aika, keho, vaatteet, eläimet, ruoka, värit, kohteliaisuudet, tervehdykset, sanonnat - rohkeus puhua vierasta kieltä ja mahdollisimman oikea ääntäminen Sisältö ja menetelmät: - pieni englanninkielinen hetki iltapäivisin - tervehtimiset tullessa ja lähtiessä, good morning / see you tomorrow - kohteliaisuudet, How are you?/ I`m fine, thank you!/ Nice to see you! - laulut, lorut, sadut, pelit - tietokoneavusteinen opettelu, esim. Alkupolku Englanti - mahdolliset englantia puhuvat vaihto-oppilaat, vapaaehtoiset avustajat ja vieraat ovat lapselle tilaisuus harjoittaa taitoaan käytännössä

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLÖLLINEN ARVIOINTI, SEURANTA JA KEHITTÄMINEN

Syyslukukauden alussa jokainen työntekijä lukee varhaiskasvatussuunnitelman läpi. Vanhempainillassa keskustellaan vanhempien mielestä tärkeistä tavoitteista ja odotuksista sekä painotuksista. =>Niiden pohjalta päivitetään suunnitelma: onko muutostarpeita, toteutuuko suunniteltu, ovatko painotukset oikeita, onko virinnyt jotain uutta? Muutoksia tehdään vuosittain vain suuriin linjoihin, lasten henkilökohtaiset suunnitelmat päivitetään aina tarvittaessa.